Tällainen ilma ei kyllä motivoi tekemään mitään. Vettä tulee kuin saavista kaataisi ja kenttäkin oli mennyt uima-altaaksi viime yön aikana.

Tallille kammettua päätin mennä ilman satulaa ja kokeilla Hilun omppukuolaimia. Nuo tavannivelet kun ei nekään tunnu sopivilta. Ratsastaminen oli yhtä tahtojen taistelua, kun lammikko siellä lammikko täällä. Iik, märkää ja raparoiskuu. Tämän vuoksi päädyin käyntityöskentelyyn ja pysähdysharjoituksiin. Ei nimittäin niissä väistely ja kanttailu liikkeissä meinannut selässä pysyä.

Käynti tuntui hyvälle ja rennolle, mutta pysähdykset ei. Poni kun ei halua pysähty, niin ei sitten millään. Mie teen valmisteluja, kokoan omaa kroppaa ja teen pienen pidätteen. Ei, niin ei . Mitään ei tapahdu tai tapahtuu, korvat kääntyy taaksen päin. Kuunteleeko se silloin? Noh, sitten pieni ravistelu ja löytyy pysähdys. Mutta joka kerralla päädyttiin ravisteluun asti, taisi yksi sellainen pysähdys tulla, jossa Roosa pysähtyi silloin kun mie ryhdistäydyin itse oman kroppani kanssa. Siihen se harjoittelu sitten tänään jätettiinkin.

Niin ja noista suorista omppukuolaimista. En nyt osaa kyllä sanoa oliko ne sen paremmat... Eli edelleen haussa joku pehmeä ja hellä kuolain.

Lopuksi Poni saikin rallattaa kentällä vapaana Hilun kanssa. Tosin miun poni on, niin laiskanpulskea ettei se olisi viitsinyt juoksuaskelia ottaa. Hilu laukkaa kenttää ympäri korvat höröllä ja ilman mitään patisteluja tai vauhdin antamisia ja tämä miun Blondi juoksee kierroksen tai kaksi ja jää odottamaan vihjettä, että joko sitä saisi lähteä talliin.

 

Tulisipa kunnon kesä, lämmintä ja aurinkoista!

 

Tässä myös kuva pikku estekisoista.